Jaakko Salin,
Matkamme kohti etelää, osa 2
Lue Jaakon kirjoituksen 1. osa TÄÄLTÄ >>
Matkamme toinen jakso alkaa, kun lähdemme jatkamaan Cambrilsista kohti etelää.
Suuntaamme Santa Polaan, joka on Alicanten eteläpuolella. Ajomatkaa kertyi hieman alle 500 kilometriä, ajoimme pääosin N ja A7 teitä, jotka ovat maksuttomia ja mukavampia ajaa, kuin autopistat.
Kuukausi Cambrilsissa sujui oikein hienosti. Liikuntaa harrastettiin paljon, tutustuimme pyöräillen seudun muihinkin leirialueisiin, joita on ympäristössä useita.
Oma vaihtoehtomme Camping Joan on meidän mielestä alueen paras. Bahìa Santa Pola on isohko leirialue, jossa on paljon pohjoismaalaisia, ruotsalaiset suurempana ryhmänä. Täälläkin on hyvät liikuntamahdollisuudet, alueen lähellä vanha suolanerotusjärvi, jonka ympäri kiertää 1 km:n lenkki. Järvessä asustele vesilintuja muun muassa Flamingoja, alueella sijaitsee myös pieni suola museo. Santa Polassa on suolan erotus hyvin tärkeä elinkeino, alueella ei esim. ole teollisuutta joka käyttää fossiilisia polttoaineita.
Uimarantaa on kilometreittäin ja hienoja dyynejä kaupungin ulkopuolella.
Täällä on erilaisia tapahtumia suomalaisten kesken. Arkipäivisin pyöräillään porukalla noin 20-35 km per reissu. Pyöräillen on hyvä tutustua ympäristöön, matkojen vetäjät on Santa Polan konkareita.
Kulttuuriakin tuli harrastettua, oltiin katsomassa hauskaa ja hyvää esitystä Casa de la Culturassa. Isäinpäivänä meitä oli yhteisellä lounaalla noin viisikymmentä ja tunnelma oli loistava. Pari retkeäkin tehtiin lähiseudulle, kävimme veneellä tutustumassa Tabarcan saareen, jolla on pitkä historia. Saari sijaitsee Santa Polan edustalla noin 6 kilometrin päässä. Saari oli hyvin karu, mutta kuitenkin siellä oli pieni vakituinen yhdyskunta, saarella on toiminut aikoinaan vankilakin.
Toisen matkan teimme linja-autolla Torreviejaan, joka on suosittu loma kaupunki ja siellä asuu myös paljon suomalaisia talviaikoina. Kaupunki ei meitä mitenkään erityisemmin viehättänyt, mutta kaikkihan ei tykkääkään samoista asioista.
Santa Polasta jossa vietimme kuukauden, suuntasimme kohti etelää Fuengirola, jonne matkaa tuli noin 450 kilometriä. Matkan varrella Almerian seudulla olin valtavat kasvihuone alueet, josta tulee myös Suomeen syötävää. Almerian seudulla on myös filmattu paljon länkkäreitä, mutta emme poikenneet siellä sillä alue on netin tietojen mukaan ränsistynyt pahasti. Fuengirola on meille tuttu paikka vietimme siellä 2000-2001 noin 9 kuukautta ja olemme muutamia kertoja käyneet lentäen siellä. La Rosaledan aluetta ei enää ole, jossa tuolloin vietimme talvemme.
Majoituimme Fuengirola campingille, jossa suomalaisia on paljon ja kaupungissa on muutenkin erittäin suuri suomalaisten määrä. Kaupunki on muuttunut ja kasvanut vuosien varrella todella paljon, on tullut suuria ostareita ja muitakin rakennuksia paljon lisää. Alkuun tutustuimme useisiin paikkoihin uudestaan pyöräillen. Fuengirola campingin alueen ravintolassa meillä oli Itsenäisyyspäivän illallinen, johon osallistui noin 60 suomalaista. Myös pikkujoulujuhlat olivat siellä, niitä vietettiin tanssin ja pienten lahjojen kera.
Fuengirolassa vietimme joulun suomalais/espanjalaisittain, meillä oli molempien maiden herkkuja tarjolla. Uusivuosi vietettiin myös samassa kaupungissa, mutta ei oltu juhlissa, vaan juhlittiin pienellä porukalla, laulellen ja soittomieskin oli saatu mukaan. Siltikin, aina matkan jossain vaiheessa, tulee matkaajan mieleen, että paikkakuntaa olisi välillä kiva vaihtaa. Alkuperäisissä suunnitelmissa oli käydä myös Atlantin maisemissa tutustumassa aidompaan espanjan kuin Fuengirola, joka on melkoinen sekoitus Eurooppa.
Tammikuun 10 päivä suuntasimme sitten kohti eteläistä Espanjaa, ajoimme Gibraltarin lähistöltä, joka näkyi hyvin ajoreitiltämme ja Afrikkakin näkyi vaikka oli hieman sumuista.
Määränpäämme oli Conil de la Frontera, joka on pieni kaupunki Cadizin lähettyvillä. Leiriydyimme La Rosaledan leirintäalueelle, joka on kivasti rinteessä josta näkymä 2 km:n päässä olevalle Atlantille. Siellä saa oikeasti tuntuman Espanjaan, sillä pääkieli oli Espanja ja ympäristökin aito andalucialainen. La Rosaledan alue oli sopivan kokoinen ja hyvin siisti, alueella järjestettiin näin talvellakin yhteisiä tilaisuuksia alueen asukkaille.
Vierailumme kesti noin viikonpäivät, jona aikana kiertelimme lähialueita pyöräillen. Conil de la Fronterasta suuntasimme sitten El Puerto de Santa Marian, joka on Cadizia vastapäätä lahden toisella puolen. Santa Maria on hyvin vanha kaupunki ja siellä on useita bodegoja, hyvin tunnettuja ympäri maailmaan. Niistä saa hyviä viinejä, sekä muita alueen tuotteita.
Santa Mariasta teimme retken Cadiziin katamarilla. Kaupunki on Euroopan vanhimpia, vanhoja rakennuksia kapeita katuja. Cadiz sijaitsee pitkällä niemellä, vanha kaupunki on niemen kärjessä, mantereen puolelta sinne menee komea silta, jonka alta pääsee suuret valtamerialukset.
El Puerto de Santa Mariasta alkoi matkamme kohti pohjoista pikku hiljaa. Ensimmäinen pysähdys oli Granadassa, jossa olimme vain yhden yön. Seuraavana päivänä ajoimme sieltä kohti Alicantea upeissa maisemissa. Sierra Nevadan lumiset huiput olivat hienosti näkyvissä ja tie kulkee suurimman osan matkasta vuoristo seudulla, korkeimmillaan olimme yli 2:ssa kilometrissä.
Alicanten seudulla olimme Marjalin leirintä alueella, joka on uusi ja todella moderni, alueelle paikkoja noin 1500 yksikölle ja parselat olivat 90 m2 ja siitä ylöspäin.Vietimme siellä 3 yötä ja sitten taas jatkettiin ylöspäin Cambrilsiin, jossa olimme viikonpäivät. Paikkakunta alkaa olla meille jo hyvin tuttu, kun olemme vieraillet siellä jo useamman kerran.
Cambrilsista lähdimme sitten ajamaa kohti kotia, paluumatka tuottaa talvella pieniä ongelmia, kun pohjoista kohti ajaessa avoimia leirialueita ei ole paljoa auki. Niiden löytäminen niin, että päivämatkat olisivat siedettäviä tuottaa lievää tuskaa. Saksassa ja Ranskassa on paljon matkaparkkeja, joiden palvelutasot vaihtelevat, hinnat ovat 10 euron molemmin puolin.
Paluumatkalla tulivat jo talven merkit näkyviin, lämpötilat putosivat miinukselle ja luntakin sateli hieman, mutta ajokelit pysyivät hyvinä koko ajan. Hollannissa Winterwijekissä kävimme isossa leirintä ja camping tarvikeliikkeessä, jossa tarvikkeita joka lähtöön. Hollannista ajoimme sitten Lyypekkiin, jossa teimme viimeiset hankinnat, sieltä laivalla kotiin ja 5 kuukauden matka ja yli 6000 km:ä takana.
Matka onnistui hienosti ja jätti kipinän uudelle reissulle, jota jo ruvettiin matkan aikana suunnittelemaan.
Reittimme pääpiirteittäin oli seuraava:
Terveisin Jaakko ja Birgitta Salin.