Keväällä 2016 istuimme junassa matkalla kohti Laihiaa. Paikallinen ystävämme oli vinkannut myynnissä olevasta 12 metrisestä vuoden 1995 Volvo Carrus linja-autosta, joka voisi sopia uudeksi aihioksemme. Päätimme matkustaa junalla aihiota katsomaan ja ajaa sillä kotiin, mikäli kaupat syntyisi.

Olimme jo muutamia osittain valmiita matkailubusseja vuosien varrella muokkailleet, mutta nyt ajatuksena oli tehdä koko juttu alusta asti ja juuri meidän perheemme tarkoituksiin sopivaksi. Kaupat tehtiin, ajoimme kotiin ja aloitimme urakan.

Siististä linja-autosta räjäytystyömaaksi!

Bussi saapui meille linja-autoliikennöitsijältä suoraan työkäytöstä. Se oli hyvin pidetty, sisältäkin siisti kuin mikä. Oli lähes sääli tyhjentää se penkeistä ja muusta irtaimistosta ja aloittaa totaalinen purkutyö. Muutos olikin täydellinen. Kattokanavat revittiin irti, seinien sisäpinnat ja eristykset poistettiin ja pian bussi oli hurjan näköinen johtojen ja auki revityn lattian sekamelska.   

Suunnittelutyötä

Minä piirsin idean bussin pohjakuvaksi, suunnittelin teippaukset ja pohdin sisustuksellista puolta. Isäntä hoiti toteutuksen. Ja yhdessä pitkin rakennus-urakkaa pohdittiin erilaisia yksityiskohtia ja käytännön asioita, joita olimme aiemmilla reissuillamme huomanneet kaipaavamme.

Busseissa on yleensä lattian keskellä matala kulkuväylä, jolloin reunoilla oleva lattiataso jää korkeammalle. Edellisistä busseistamme viisastuneina halusimme tähän bussiin tasalattian, sillä sellaisen sisustaminen on helpompaa ja käytön kannalta tasalattia on kaiken kaikkiaan toimivampi. Näin ollen lattiaa osin nostettiin reunojen tasolle, ja laskettiin siltä kohdin kuin bussin rakenne antoi myöten. Näin kaikki saatiin sijoitettua hieman mielikuvituksellisemmin ja bussin pohjapiirrokseen saatiin jonkinlaista twistiä pitkän "tuulitunnelin" sijaan.

Piirsin olohuoneen alkavaksi heti bussin etuosasta, nukkumatilat sijoitettiin bussin takaosaan ja WC / suihku keskelle. 

Mieheni Iski suunnitteli bussin varustelut ja tekniikan, sekä hoiti koko eristämisen, rakentamisen ja asennukset alusta loppuun.

Sisustuksen suhteen halusimme, että tunnelma ei olisi niinkään "bussimainen", vaan ulkonäkö vastaisi enemmänkin normaalia asuntoa - tai tässä tapauksessa kesämökkiä. Tästä syystä kaikista alkuperäisistä bussin penkeistä ja verhoiluista luovuttiin kokonaan. Osa kattokanavista jäi tosin paikalleen, ja näiden tuoma ripaus historiaa kertoo yhä, että bussi on aikanaan ollut ihan .. no .. bussi.

Sisätilaa rakentaessa materiaalivalinnoissa piti kiinnittää huomiota paitsi ulkonäköön, myös siihen, että materiaalit mukautuvat bussin liikkeeseen ja vuodenaikojen lämpö- ja kosteusvaihteluihin.

Seinät päällystettiin laminaatilla, katon kangasverhoilu vaihtui kosteuden kestäviin MDF-paneeleihin. WC- ja suihkutila kaakeloitiin, makuuhuoneen seinä tapetoitiin maisematapetilla. Lattiaksi valikoitui jalan alla mukava korkkipaneeli.

Päätimme sulkea osan ikkunoista, sillä sisätilan lämmönsäätely on helpompaa, kun lasipintaa ei ole valtavasti. Kalvotimme itse kaikki lasit tummiksi. Tumma sävy auttaa osaltaan lämmönsäätelyssä, lisäksi kalvotus piilottaa sisätilaan rakennetut seinät eristyksineen, joten näkymä on siisti ulkopuoleltakin.
Vinkki: kalvotus on viisain tehdä ikkunoiden ulkopuolelta käsin, sillä sisäpuolelle asennettuna kalvotus nostattaa auringossa ikkunoiden lämpötilaa hurjasti, pahimmilaan lämpö hajoittaa lasitkin!

Tekniikkaa

Bussin keskiovi päätettiin laittaa umpeen, joten kulku bussiin käy etuoven kautta. Keskioven portaikon tilalle saatiin tästä syystä kätevästi asennettua sähkökeskus, johon pääsee ulkokautta käsiksi.

Vaikka matkailemme pääosin leirintäalueilla, halusimme autosta omavaraisen. Auton katolla on kuusi  kappaletta 340 W aurinkopaneeleita. Invertterinä toimii 48 V hybridi-invertteri joka antaa 5,5 kW jatkuvaa tehoa. Hupiakkuina on neljä kappaletta 220 Ah AGM akkuja, lisäksi yksi 120 Ah hupiakku 12 W järjestelmää varten. 12 W järjestelmässä on kiinni mm. sisätilan kauko-ohjattavat ledivalot, liesituuletin, ilmawebastot ja vesipumppu. Lämmönsäätelystä huolehtivat kaksi ilmawebastoa sekä ilmalämpöpumppu. Autoon asennettiin tietenkin myös vesipumppu ja lämminvesivaraaja. Harmaavesisäiliön koko on 200 L, saman kokoinen on myös puhtaan veden säiliö. Internet on meillä kovassa käytössä, joten oma langaton WLAN on kätevä.

Keittiö

Ruoanlaittoa varten bussin keittiössä on induktioliesi ja älymikro, joka toimii uunina ja grillinäkin. Jenkkikaapin pakastin on kesällä kova juttu, kun jäätelöä kuluu helteessä kärvistellessä. Lisäksi mukana kulkee kannettava kaasuhella, miniuuni, rengaspoltin muurikalla, airfryer, pizzauuni, rokkipotta ja moni muu ruoanlaittoon sopiva vempele - nälkä ei saa reissussa tulla.

WC ja suihku

Reissaamme pääosin leirintäalueilla, joten omaa suihkua tai saunaa emme sinällään tarvitse. Tosin, meillä on erikseen heppakärrystä rakennettu sauna, joka silloin tällöin kulkee mukana reissuissamme.


Vaikka siis pääosin saunomme ja peseydymme leirintäalueiden tiloissa halusimme joka tapauksessa, että suihkussa käyminen on bussissakin mahdollista. Siksi WC-tilassa on suihku ja lattiakaivo. Harvoinpa tätä on tarvittu, mutta onpahan olemassa.

Oleskelutilat

Oleskelutilat alkavat heti bussin etuosasta. Sijoitimme 3 + 2 istuttavat sohvat toisiaan vasten, ja niiden viereen löytyi sattumalta sopivan väriset pikkukaapit kaikenlaista sälää varten. Toisen tason päälle on sijoitettu TV, mutta tälle etsiskelemme uutta sijoituspaikkaa - olisi kätevämpää, jos telkkari ei veisi tilaa tason päällä.

Ruokailutilat

Hyvällä kelillä syödään tietenkin ulkoterassilla, mutta välillä on tyydyttävä sisätiloihinkin. Ruokailutilaa varten teetimme kaksi 110 cm leveää "baarisohvaa", joiden istuinosat saa irti - näiden alle mahtuu mm. pölynimuri ja muuta tavaraa säilöön. 

Makuuhuone 1

Mukanamme reissaa nuorempi poikamme, joten häntä varten bussiin tehtiin oma pikkumakkari. Pojalla on oma sänky, ja lisäsängyksi löytyi ruotsinlaivalta myyntiin tullut laivasänky. Tämä lisäsänky on 99% ajasta poissa käytöstä, nostettuna pystyyn seinää vasten. Sänky on kuitenkin helppo laskea alas, jos vaikka kaveri lähtee reissuun mukaan. 
Laivasängyn pohja on tylsän valkoinen, joten suunnittelin siihen maisemakuvan, josta teetimme tarran. 
Pojan huoneessa on myös yksi ns. oppaan penkki, yöpöytä ja kapea vaatekaappi. Niin ja aika usein unikaverina toinen koiristamme :)

Makuuhuone 2

Oman makuuhuoneemme suhteen halusimme, että parisängyn molemmille puolille pääsee kiertämään. Tämä helpottaa kulkua sänkyyn ja ennen kaikkea petaamista. Sänky asetettiin sen vuoksi pituussuuntaan, jolloin molemmille sivuille jäi kapeat, mutta riittävät tilat kömpiä nukkumaan. 
Sängyn sivuille ja yläpuolelle teetimme kaapistot, joissa kulkevat vaatteemme, pyyhkeet ja muut tarvittavat.
Vaikka bussissa on paljonkin säilytystilaa halusimme hyödyntää myös sängyn alle jäävän tilan. Iski muokkasi sängyn pohjasta sellaisen, että sen voi nostaa pystyyn, jolloin sängyn rungon muodostama tila toimii säilytystilana. Täällä kulkee mm. airfryer, varapeitot ja monet muut tilaa vievät romppeet kätevästi. 

Makkarimme jalkopäätyyn, seinälle, suunnittelin maisemakuvan antamaan hieman tunnelmaa - teetin kuvan tapetiksi ja omin pikku kätösin tapetoin paikalleen. 
Tapetissa on eräs lempisanontojani: "Not all who wander are lost", vapaasti suomennettuna "Eivät kaikki he, jotka vaeltavat, ole eksyksissä". Itselleni en kunniaa lauseesta ota, sen on kirjoittanut huippukirjailija J.R.R. Tolkien.

Terassi

Bussin katon reunaan asensimme kauko-ohjattavan markiisin suojaamaan matkalaisia sateelta. Terassin eteen jäävä ruuma sai sisälleen pienen jääkaapin, josta voi napata janojuomia helteen yllättäessä. 
Ruumia bussissa on useita ja kaikki ovat käytössä. Takaruuma on suurin, siellä sijaitsee mm. kiskoja pitkin ulos vedettävä grilli. Takaruumassa matkustavat myös sähköskootteri, fillarit ja lukemattomat muut romppeet. Uskomatonta kuinka paljon tavaraa sitä olevinaan tarvitaankaan! Tosin: kaikki tavarat ovat kyllä kovassa käytössä reissuillamme, joten kaipa sitä tilaa on ihan hyvä ollakin. Tavallaan kyllä kunnioitan heitä, jotka matkustavat hyvin minimaalisella varustemäärällä, meiltä se ei taitaisi luonnistua. Mutta sehän tässä harrastuksessa kiva onkin, että kukin saa tehdä juuri niinkuin itse parhaimmaksi näkee, olipa kulkineena bussi tai boksi. 

Kokonaisuudesta tuli sangen toimiva, vaikka aina mieleen tuleekin parannettavaa. Saapa nähdä jääkö tämä "Shakki"-bussimme viimeiseksi tekeleeksi, vai innostummeko taas aloittamaan uuden projektin sopivan aihion eteen tullessa. Aika näyttää.